Nopeat kotisivut yritykselle: Merkitys ja teoriaa

Mitä nopeat kotisivut merkitsevät yritykselle?

Verkkosivustojen optimointiin kuuluu monia asioita, mutta kaikista tärkein niistä on käyttäjäkokemuksen optimointi. Kun sivuja on miellyttävää selata, käyttäjät viipyvät sivuilla pidempään ja aktiivisemmin. Ja vain aktiiviset käyttäjät voivat lopulta konvertoitua asiakkaiksi.

Nopeat kotisivut eivät välttämättä vielä luo hyvää käyttäjäkokemusta, mutta ovat iso osa sitä. Jos odotat vaikka kodinkoneliikkeessä palvelua liian kauan, turhaudut ja saatat vaihtaa liikettä. Sama logiikka pätee yritysten kotisivuihin. Käyttäjän / potentiaalisen asiakkaan tulee pystyä tekemään haluamansa mahdollisimman nopeasti ilman tarpeettomia viiveitä.

Tällöin puhutaan konversio-optimoinnista, jonka tarkoituksena on tehdä mahdollisimman useasta käyttäjästä asiakkaita. Konversio ei aina tarkoita suoraa myyntiä mutta se on aina arvokas tapahtuma, joka voi lopulta johtaa ostopäätöksiin. Esimerkiksi uutiskirjeen tilaaminen on konversio, mikä voi edistää myyntiä tehokkaan sähköpostimarkkinoinnin kautta.

Myös mikä tahansa pienempikin käyttäjän suorittama tapahtuma (kuten painikkeen painaminen tai sivulla vietetty aika) voi olla konversio. Tällaiset tapahtumat ovat osoituksia aktiivisuudesta, mikä taas luo pohjaa asiakkuuksien syntymiselle. Vaikka käyttäjä ei vielä konvertoituisikaan maksavaksi asiakkaaksi asti, yritys ja sivusto voi jäädä hänelle positiivisesti mieleen, ja hän saattaa palata sivuille myöhemmin. Tavallisesti palaavilla käyttäjillä onkin matalampi kynnys konvertoitua asiakkaiksi kuin uusilla.

Google palkitsee hyvästä käyttäjäkokemuksesta

Tiivistetysti nopeat kotisivut siis tekevät käyttäjistä asiakkaita todennäköisemmin kuin hitaat sivut. Kun käyttäjät viihtyvät sivuilla, myös Google huomaa tämän. Se voi mitata tätä mm. istuntojen aktiivisuudella (klikkaukset, sivuilla vietetty aika yms.) ja palaavien käyttäjien määrällä.

Kun käyttäjän kokemus sivusta vaikuttaa positiiviselta, Googlen algoritmit päättelee, että sivua kannattaa näyttää useammin omille käyttäjilleen. Toisin sanoen se nostaa laadukkailta vaikuttavien sivujen sijoituksia omissa hakutuloksissaan. Koska harva selaa hakutuloksia ensimmäistä tulossivua pidemmälle, tämä voi tuoda isonkin buustin sivujen näkyvyydelle, mikä tarkoittaa entistä enemmän asiakkuuksia. Nopeat kotisivut ovat siis myös osa hakukoneoptimointia.

Luonnollisesti myös Google hyötyy, kun sen käyttäjät löytävät laadukkaille sivuille helpommin (ja ovat siten tyytyväisiä myös käyttämäänsä hakukoneeseen). Siis win-win-win.

Nopeat kotisivut vaikuttavat sijoituksiin myös suoraan

Äsken kuvailin, miten kotisivujen nopeus vaikuttaa epäsuorasti Googlen sijoituksiin. Tällöin Google ei erottele sitä, latautuvatko sivut nopeasti, vai näyttävätkö ne vain latautuvan nopeasti. On nimittäin yleistä, että erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla sivut voidaan saada näkyviksi ja käyttäjän käytettäväksi samalla, kun sivut latautuvat taustalla loppuun.

Liiketoiminnan kannalta merkityksellisintä on, että sivut tuntuvat käyttäjälle nopeilta. Tällöin todellisilla latausajoilla ei ole merkitystä käyttäjäkokemukseen. Ei kuitenkaan ole täysin yhdentekevää, miten sivusto on rakennettu. 2021 Google paljasti, että se alkaa painottaa latausnopeuden mittareita myös suorasti arvioidessaan sivun käyttäjäkokemusta (lähde). Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että enää parasta hakukoneoptimointia ei ole pelkästään nopealta vaikuttavat sivut, vaan myös niiden todellinen latausaika.

Nopeat kotisivut – teoriaa

Kolmea tärkeintä sivun suorituskyvyn mittaria kutustaan englannin kielen termillä ”Core Web Vitals”. LCP (Largest Contentful Paint) mittaa latausaikaa, TBT (Total Blocking Time) käytettävyyttä latauksen aikana, ja CLS (Cumulative Layout Shift) sivun vakautta latauksen aikana. Tässä vakaudella tarkoitetaan sitä, näkyykö sivulla häiritsevästi liikkuvia elementtejä latauksen aikana.

Ihanteellinen arvo LCP:lle on maksimissaan 1,2 sekuntia, TBT:lle max. 150 millisekuntia ja CLS:lle max. 0,1. CLS ei siis ilmaise sekunteja, vaan se lasketaan erillisellä kaavalla (lue halutessasi lisää).

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat nopeuteen ja kolmeen ydinarvoon?

Nopeat kotisivut ovat mahdollisimman kevyitä. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedostojen vähäistä määrää ja sitä, ettei niiden yhteenlaskettu koko paisu tarpeettoman suureksi. Kaikki mitä näet verkkosivulla, on peräisin jostakin tiedostosta. Myös näkymättömissä olevat toiminnallisuudet, kuten seurantatagit tulevat tiedostoista. 

Kuvat, fontit, tyylit yms. eivät siis putkahda itsestään laitteesi näytölle, vaan selaimesi täytyy tehdä niistä ensin ns. http-pyyntö. Tiedostojen ja pyyntöjen määrä kulkee siis käsi kädessä. Mitä enemmän pyyntöjä tarvitsee suorittaa, sitä enemmän resursseja tarvitaan sivun latautumiseen.

Toisaalta myös mitä suurempia tiedostot ovat, sitä enemmän niillä on vaikutusta sivujen nopeuteen. Esimerkiksi hyvin laadukkaat ja terävät valokuvat voivat olla jopa yli 10 megatavun kokoisia, kun yhden sivun yhteenlasketuksi kooksi suositellaan alle 1 megatavua.

Optimoinnin rooli

Tämän takia optimointia tehdään. Kuvia kannattaa usein pienentää ja vaihtaa kevyempiin tiedostomuotoihin. CSS- eli tyylitiedostoja sekä skriptejä voidaan tiivistää samoihin tiedostoihin. Tiedostoista voi ottaa kaiken tyhjän tilan (välilyönnit ja enterit) pois, mikä myös säästää tilaa.

Lopulta ratkaisevaa on myös se, voiko pyyntöjä suorittaa samanaikaisesti vai onko ne toisiaan blokkaavia. Tätä voidaan hahmottaa niin kutsutulla vesiputouskaaviolla, joka näyttää, mitkä pyynnöistä joutuvat odottamaan toisia pyyntöjä. Juuri tätä aikaa mittaa TBT eli Total Blocking Time.

Jokainen fontti ja fonttityyli on myös lähtökohtaisesti pyydettävä erikseen. Siksi käytän itsekin sivuillani vain yhtä fonttia ja rajatusti fonttityylejä (esim. lihavointeja ja kursivointeja). Erityisesti Google-fontit voivat hidastaa latausaikoja merkittävästi, mutta onneksi nekin voidaan esiladata, jolloin ne eivät ole blokkaavia.

Sivuston rakenne optimaaliselle suorituskyvylle

Aikaisemmassa kuvassa suorituskyvyn arvoista vilahti sana ”structure” ja arvo 98%. Tällä kuvataan sitä, kuinka hyvin sivu on rakennettu optimaalista suorituskykyä varten. Se ei suoraan vaikuta esimerkiksi suorituskyvyn ydinarvoihin, mutta niiden välillä on kuitenkin korrelaatio. Epäoptimaalisestikin rakennetut sivut voivat siis myös olla nopeita joissakin tapauksissa.

Käytännössä verkkosivuston optimaalinen rakenne on looginen ja tiivis eikä se sisällä mitään tarpeetonta. Äskeisessä kappaleessa mainittu tiedostojen yhdistäminen on itse asiassa ennen kaikkea rakenteen optimoimista. Samantapaisella logiikalla esimerkiksi pukeminenkin on lähtökohtaisesti nopeampaa kun löydät sukat yhdestä paikasta ja paidat toisesta, eikä kaikkia vaatteita tarvitse etsiä toistensa seasta.

Alustan ja muiden tekijöiden vaikutus suorituskykyyn

WordPressin kohdalla rakenteen optimointi tarkoittaa esimerkiksi oikean teeman ja lisäosien valintaa. Lisäosia asentaessa kannattaa aina tehdä taustatyötä, mitkä ovat kaikista käyttäjäystävällisimpiä. Optimointilisäosat ovat oikeastaan välttämättömiä, jos haluat pyrkiä täydellisyyteen tai lähelle sitä.

Yksi WordPressin ongelma esimerkiksi on, että lukuisilla eri lisäosilla on huomaamattaan helppo luoda sivuille ns. käyttämätöntä JavaScriptiä tai CSS:ää. Tällaiset tiedostot eivät vaikuta sivuun mitenkään, mutta niistä lähetetään silti http-pyynnöt, mikä siis heikentää sivun suorituskykyä. Vaatii jonkin verran asiantuntemusta, että osaa asentaa ja määrittää parhaat lisäosat WordPress-sivuston optimointiin.

Yleisesti ottaen muilla alustoilla tehdyt sivut ovat keskimäärin nopeampia. Esimerkiksi yksi Wixillä tekemäni sivusto sai rakenteesta saman 98 prosentin arvosanan, vaikken optimoinut sen suorituskykyä sekuntiakaan. (Muutoin Wixillä verkkosivujen tekeminen on kokemukseni mukaan jäykempää ja hitaampaa, tosin se voi sopia paremmin heille, jotka haluavat tehdä sivunsa itse ilman ammattilaista.)

Olen kuitenkin tehnyt jonkin verran vertailua eri alustoista, ja ilokseni voin todeta, että WordPressillä sivut kyllä saa optimiin kunhan vain tietää mitä tekee. Tekemieni sivujen rakenteet ja suorituskyvyt saavat oikeastaan poikkeuksetta arvoja 96:n ja 100:n väliltä. Toisin sanoen ammattilaisen tehdessä sivut, alustalla ei ole suorituskyvyn suhteen juurikaan merkitystä. Uskaltaisin jopa väittää, että osaava tekijä pääsee WordPressillä hieman parempiinkin tuloksiin kuin muilla alustoilla, mutta siitä ehkä joskus myöhemmin lisää.

Käyttäjäkokemus ei ole pelkkää nopeutta

Nopeat kotisivut eivät kuitenkaan ole yritykselle mikään itseisarvo. Käyttäjäkokemus tuskin paranee esimerkiksi sillä, että poistat sivuilta kaikki kuvat vähentääksesi tiedostojen ja pyyntöjen määrää. Monet tekijät, jotka lisäävät sivuston myyvyyttä, heikentävät hieman sen suorituskykyä.

Esimerkiksi erilaiset lomakkeet ovat monelle yritykselle tehokas tapa hankkia liidejä, vaikka ne lievästi hidastavatkin sivuja. Koska ne kuitenkin ovat käyttäjille vaivattomampi vaihtoehto kuin esim. sähköpostin lähettäminen, ne parantavat käyttäjäkokemusta.

Käyttäjäkokemuksen optimointi onkin oikeastaan tasapainottelua suorituskyvyn ja erilaisten http-pyyntöjä lähettävien toiminnallisuuksien tai ominaisuuksien välillä. Itse olen huomannut http-pyyntöjen määrän jäävän tekemissäni sivuissa jonnekin 30:n ja 40:n väliin. Sivujen koot puolestaan ovat tavallisesti noin yhden megatavun luokkaa.

Joskus näkee suosituksia, jotka ovat alempiakin, esim. 20 pyyntöä ja 500 kilotavua. Nämä eivät kuitenkaan aina ole kovin realistisia, jos haluat yrityksellesi myös myyvät etkä vain nopeat kotisivut. Googlen hakusijoituksista puhuttaessa ei myöskään ole oleellisinta, onko sivu nopea, vaan onko se nopeampi kuin kilpailijoiden sivut.

”Liika” optimointi voi myös aiheuttaa odottamattomia ongelmia. Pyyntöjä pystyy aina vähentämään, mutta se voi vaikuttaa negatiivisesti esim. sivun CLS-arvoon. Käytännössä tällöin sivu näyttää latautuessaan hetken erilaiselta. Jos Googlen botit tulkitsevat, että teksti on liian pientä luettavaksi tai klikattavat elementit ovat liian lähellä toisiaan, se voi päätellä, että sivujen käyttäjäkokemus on huono. Tästä taas seuraa sijoitusten laskua.

Jos tällaiset ongelmat halutaan välttää ja silti saada pyynnöt minimiin, on todennäköisesti turvauduttava maksullisiin lisäosiin. Näissäkään ongelmattomuus tosin ei ole taattu. On myös hyvä kysymys, tarviiko A-luokan suorituskykyä, johon maksuttomilla lisäosillakin ongelmitta pääsee, enää välttämättä yrittää parantaa.

Jos myyt tai markkinoit sivuillasi jotakin fyysistä ja moniulotteista tuotetta, vaikkapa älypuhelinta, on kuvien määrä ja laatu isossa roolissa. Tällöin ykkösprioriteetti ei ole http-pyyntöjen määrä tai tiedostojen koko. Esimerkiksi Applen suomenkielinen etusivu on kooltaan 1,8 megatavua ja se sisältää 54 http-pyyntöä. Tällöin parempi ratkaisu lienee tuunattu etana kuin gepardi.

Joka tapauksessa suorituskyvyn optimointia kannattaa aina tehdä. Kuten oikeastaan kaikki yritystoiminnassa, senkin on oltava strategista. Kun löydät oikean tasapainon käyttäjäkokemuksen optimoinnissa, sivuistasi pitävät niin käyttäjät kuin hakukoneetkin.