Nettisivujen tekijä

Vaikka usein kuulee, että nykyään kuka vaan voi tehdä nettisivut, se ei täysin pidä paikkaansa. Ainakaan jos puhutaan yritystoiminnan kannalta arvokkaista sivuista. On totta, että koodaustaitoja ei nettisivujen pystyttämiseen välttämättä tarvita, mutta ammattimaiset sivut ovat paljon muutakin kuin pelkkää koodia, oli koodi sitten avustetusti tai manuaalisesti luotua.

Amatööri ajattelee nettisivujen tekoa usein sen ulkoasun, eli näkyvien osien kautta. Tämä on täysin normaalia, koska tietoa tai ymmärrystä näkymättömistä tekijöistä ei ole. Tällöin moni kriittinen asia voi jäädä vahingossa täysin huomiotta, mikä voi vaikuttaa sivuston laatuun (ja sen tuottamaan arvoon) negatiivisilla tavoilla. Toki jokainen voi halutessaan hankkia syvempää ymmärrystä nettisivujen tekemisestä, mutta luonnollisesti tämä syö aikaa muilta asioilta. Tällöin herää kysymys, onko tällainen ajankäyttö tehokasta.

Millainen on hyvä nettisivujen tekijä?

Kokonaisvaltaiselta nettisivujen tekijältä vaaditaan monia taitoja ja ominaisuuksia (näistä voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan, mutta yritän parhaani mukaan tiivistää). Hyvä tekijä ei ole välttämättä nörtti, joka kirjoittaa jokaisen koodirivin itse. Tämä lienee nykypäivänä jo melko harvinaistakin, koska erilaisilla ohjelmilla ja alustoilla tekeminen on paljon nopeampaa ja tehokkaampaa.

Äsken puhuin kriittisistä ja näkymättömistä tekijöistä nettisivujen tekoon liittyen. Näitä ovat lähinnä hakukoneoptimointiin (SEO) sekä konversio-optimointiin (CRO) liittyvät asiat. Verkkosivuja tehdessä optimointi voi tarkoittaa myös haitallisten ratkaisujen välttämistä. Hyvän tekijän jäljiltä sivuissa on vähemmän optimoitavaa. SEO keskittyy hakukonenäkyvyyden maksimointiin ja CRO puolestaan konversioprosentin maksimointiin. Yksinkertaistetusti SEO siis tuo sivuille kävijöitä ja CRO tekee heistä asiakkaita.

Ei pidä ymmärtää väärin, sivujen ulkoasu ja näyttävyys on silti erittäin tärkeitä asioita. Oikeastaan silmää miellyttävät ratkaisut ovat osa konversio-optimointia. Samoin kaikki tyylivalinnat vaikuttavat brändiisi ja siten myös vahvasti myyntiin. Kun sivuston pohja on ensin luotu optimaalisesti, voi sen päälle luoda visuaalisesti tyylikkään pintakerroksen. Jos edetään visuaalisuus edellä, törmätään helposti ongelmiin. Hyvä nettisivujen tekijä ymmärtää tämän.

Minkälainen nettisivujen tekijä itse olen?

Valmistuin tietojenkäsittelyn tradenomiksi joulukuussa 2021. Opintoni painottuivat digitaalisiin palveluihin, eli juuri siihen mitä nyt teen. Paljon on kuitenkin täytynyt itseopiskella, sillä esimerkiksi nettisivujen optimointia ei juurikaan opeteta kouluissa. WordPressiinkin vain tutustuttiin, joten sen salat on täytynyt itse oppia kokemuksen kautta – ja oppiminen tietysti jatkuu edelleen!

Opiskelin korkeakoulutasolla myös matematiikkaa parin vuoden ajan, kunnes se alkoi käydä turhan teoreettiseksi. Ymmärsin, että en juurikaan välitä puhtaasta matematiikasta, vaan lähinnä numeroista ja logiikasta. Pidän esimerkiksi tilastoista ja päättelystä, joista nettisivujen tekijäkin hyötyy monellakin tapaa. Ilmeisin esimerkki tästä on sivustodatan analysointi, joka ei läheskään aina ole kovin yksiselitteistä.

Ymmärrystä sivustoanalytiikasta ja tilastoista

Ensinnäkin voi olla vaikeaa löytää analytiikkatyökaluista kaikkea oleellista dataa, ja toisaalta voi olla helppoa harhautua tarkastelemaan epäoleellisia tiedonmurusia. Google Analytics 4, lyhyemmin GA4, on edeltäjäänsä (Universal Analytics eli UA) edistyneempi ja helpommin tulkittavissa. Siitä maallikkokin voi nähdä sivustonsa keskeisimmät kävijätiedot hämmentymättä, kuten UA:n kohdalla saattoi usein käydä.

Tiedon graafiseen esittämiseen (ja siten sen tulkintaan ja johtopäätösten tekemiseen) GA4 ei kuitenkaan ole paras työkalu. Itse tykkään käyttää tähän Googlen Data Studiota, jolla on helppo yhdistellä eri tietolähteitä ja parametrejä sekä asettaa mm. erilaisia suodattimia, joilla voi jättää epäoleellisen datan huomiotta. Joskus esimerkiksi sivuston URL voi olla sellainen, että se kerää tahattomasti kävijöitä ulkomailta. Tällöin tarkkojen johtopäätösten tekemiseksi tällainen data täytyy ensin suodattaa pois.

Tilastot – hyvä renki, huono isäntä.

Olet ehkä joskus kuullut sanonnan ”vale, emävale, tilasto”. Tällä ei suinkaan tarkoiteta, että tilastot ei koskaan olisi hyödyllisiä, vaan sitä, että niitä voi helposti käyttää tai tulkita väärin – monellakin tapaa. Tulkintavirheet voivat ensinnäkin olla täysin vilpittömiä. Sattuma vaikuttaa aina tilastoihin, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Sivuston kävijämäärä voi esimerkiksi tiettynä ajanjaksona poiketa tavallisesta ilman mitään erityistä syytä. Jos samaan aikaan sivuilla on tehty joitakin pieniä toimenpiteitä, voi kokematon nettisivujen tekijä erehtyä luulemaan, että muutoksen syy on niissä.

Samaan tapaan jos sivuilla on tehty isompia toimenpiteitä esimerkiksi SEO:n tai CRO:n suhteen, mutta kävijätilastot ei vielä muutu, voidaan sortua ajattelemaan, että toimenpiteet eivät toimineet, vaikka kyse olisi vain sattumasta. Myös tällöin kokematon nettisivujen tekijä saattaa tehdä vääriä johtopäätöksiä ja sitä kautta huonoja ratkaisuja, jotka estävät todellista kehitystä syntymästä.

Samantapaisia äskettäisyysharhaan perustuvia esimerkkejä löytyy kaikkialta elämästä. Huonot kokemukset ihmissuhteissa voivat lisätä kyynisyyttä ja vähentää luottamusta tulevissa ihmissuhteissa. Urheiluseura voi palkita pelaajan liian isolla sopimuksella, jos hän on juuri edeltävänä kautena sattunut suorittamaan jatkuvasti taitojensa ylärajoilla. Tällaisessa tapauksessa oleellisin tilasto ei välttämättä ole maalit tai pisteet, vaan esim. tilanteiden luonnit tai laadukkaiden maalipaikkojen määrä, koska niissä otanta on suurempi ja sattuman vaikutus pienempi. Tällaisilla ”edistyneemmillä” malleilla esimerkiksi ammattivedonlyöjät erottuvat amatööreistä.

Tilastoilla voi myös huijata tarkoituksella

”Numerot eivät valehtele”, sanotaan. Tavallaan tämä onkin totta, mutta kuten äsken yritin selittää, ne voivat aiheuttaa vääriä tulkintoja. Jatketaan urheiluteemalla. Joku voisi väittää pelaajan X olevan parempi maalintekijä kuin pelaaja Y, koska X on tehnyt urallaan enemmän maaleja. Toinen voisi nostaa esiin, että Y:llä on allaan vähemmän pelejä, joten pelkkä maalimäärien vertailu ei riitä. Kolmas voisi huomauttaa, että Y on saanut pelata paremmassa joukkueessa kuin X, mikä on vaikuttanut positiivisesti hänen maalimääräänsä.

Pointti on, että oleellisten tilastojen jättäminen pois voi vaikuttaa ratkaisevasti tulkintoihin. Palataan takaisin itse aiheeseen. Yrittäjä on ostanut nettisivujen tekijältä SEO-palveluita ja pyytää nähdä, miten palvelut ovat vaikuttaneet hänen sivustonsa kävijätilastoihin. Palveluntarjoaja huomaa, että kaikki tilastot eivät imartele hänen työtään, joten hän päättää jättää tarkoituksella oleellisia avainlukuja näyttämättä.

Tätä tapahtuu oikeasti jonkin verran. Klassinen esimerkki on korkeat sijoitukset Googlessa sellaisilla avainsanoilla, jotka eivät oikeastaan ole arvokkaita yritykselle. Niillä voi kerätä impressioita ja lisätä liikennettä, mutta jos ne eivät johda aktiivisiin istuntoihin ja konversioiden määrään, ei hakukoneoptimointi ole ollut tehokasta. Oleellisten tietojen pimittäminen on yhtä lailla valehtelua kuin väärien väittämien kertominen, joten tässä mielessä numerot voivat valehdella. Tässä Ylen artikkelissa on listattu 10 tapaa, miten numeroilla ja kaavioilla voidaan luoda vääriä mielikuvia.

Muita matemaattisuuden tuomia hyötyjä nettisivujen tekijälle

Saatoin jopa vähän ironisesti eksyä aiheesta. Kirjoitin niin paljon tilastoista, että se voi hakukoneiden kautta houkutella tälle sivulle sellaisiakin käyttäjiä, jotka eivät ole potentiaalisia asiakkaitani. Tällainen analyyttisyys on minulle tyypillistä, ja vaikka se voi joskus näyttäytyä hoopoiluna, koen että siitä on nettisivujen tekemisessä paljon hyötyä, etenkin kun haetaan optimaalisinta tulosta.

WordPress on alusta, jota voi helposti käyttää ”väärin”. Ei ole itsestään selvää tai yksiselitteistä, mitkä teemat, editorit ja lisäosat ovat parhaita. Itsekin jään välillä miettimään, ovatko käyttämäni lisäosat kaikista optimaalisimpia. Eniten olen kipuillut Elementor-editorin suhteen. Kun käytin sitä ensimmäisen kerran, olin vasta aloittanut nettisivujen tekijänä. Tuolloin keskityin lähinnä sivujen ulkoasuun, mikä oli virhe.

Sivueditorin optimaalinen käyttö

Vasta pari kuukautta myöhemmin aloin ymmärtämään nettisivujen optimointia. Tein tekemilleni sivuille nopeustestejä ja kauhukseni huomasin punaista ja keltaista väriä vihreän sijaan. Aloin etsiä tietoa WordPress-sivujen suorituskyvyn optimoinnista ja asensin joitakin optimointiin tarkoitettuja lisäosia. Ne toimivat ja testien tulokset paranivat, muttei kuitenkaan niin hyvin kuin olin toivonut.

Aloin miettiä, johtuisiko suorituskyvyn puutteet käyttämästäni teemasta tai editorista. Teema oli kuitenkin arvioitu useammassakin lähteessä parhaaksi ilmaisteemaksi. Jäljelle jäi Elementor-editori. Hetken aikaa näytti jo pahalta – Elementorilla tehdyt sivustot tosiaan ovat keskimäärin hitaampia kuin muut. Aloin jo henkisesti valmistautua vaihtamaan toiseen editoriin, mutta sitten luin aiheesta lisää. Olin vain käyttänyt Elementoria epäoptimaalisesti.

Kun Elementoria käyttää ensimmäistä kertaa, intuitiivisin tapa sijoitella elementtejä (tekstejä, painikkeita, kuvia yms.) haluttuihin paikkoihin on usein huono. Mikä näyttää ruudulla kivalta ja loogiselta, voi html-koodissa olla raskasta ja tarpeetonta. Käytännössä tämä tapahtuu, kun elementeille luodaan useita näkymättömiä ”wrapper-elementtejä”, joiden tarkoitus on vain sisällyttää näkyvä elementti. Yhtä hölmöä olisi esimerkiksi pakatessa laittaa reppuun vain yksi tavara ja sen jälkeen laittaa reppu vielä toisen repun sisään.

Editorin optimaalinen käyttö vaatii jonkin verran ymmärrystä html:stä ja CSS-koodin kirjoittamisesta. Näillä tiedoilla ja taidoilla nettisivujen tekijä pystyy rakentamaan millä alustalla tahansa sekä tyylikkäitä että kevyitä sivuja. Html- CSS- ja JavaScript-taidot tulevat tarpeeseen myös, kun sivuille halutaan joitakin erityisiä toiminnallisuuksia, kuten vaikka laskuri tai tumma tila. Näihinkin tarpeisiin kyllä löytyy erillisiä lisäosia, mutta ne

1. Voivat olla vaikeasti kustomoitavissa
2. Voivat olla maksullisia
3. Voivat heikentää sivuston suorituskykyä

WordPressiä käytettäessä lisäosien määrä tulisi lähtökohtaisesti pitää mahdollisimman alhaisena (toki laadukkaita lisäosia saa olla enemmän). Elementorin Pro-versio mahdollistaa oman koodin kirjoittamisen ketterästi ja loogisesti, mikä eliminoi tarvetta ylimääräisille lisäosille. Ylipäätään Elementorin käyttö on nopeaa ja tehokasta, kunhan nettisivujen tekijä vain tietää mitä tekee.

Hyvästä suorituskyvystä erinomaiseen

Yksi WordPressin ongelma on liikatarjonta lisäosista. Samoihin tarkoituksiin löytyy varmasti satoja erilaisia vaihtoehtoja, joten joskus voi vaikuttaa mahdottomalta löytää juuri ne parhaat. (Tämänkin jälkeen täytyy vielä tietää, miten niiden asetukset kannattaa määrittää.) Vaikka olin oppinut käyttämään sivueditoria optimaalisesti, oli nopeustestien arvoissa silti parantamisen varaa. Tein testejä myös muille kuin omille sivuilleni, ja huomasin, että esimerkiksi mainostoimistojen tekemät sivut saivat keskimäärin parempia tuloksia kuin omani.

Tutkimalla ja kokeilemalla löysin uusia optimointilisäosia, ja aika nopeasti huomasin, että kaikista käytetyimmät lisäosat eivät välttämättä ole parhaita. Vähitellen pääsin kokeiluissani lähemmäs optimaalisimpia arvoja, ja lopulta päädyin 4:n optimointilisäosan yhdistelmään, joka tuotti ensimmäiset 100/100 -pisteeni nopeustesteissä. Mobiiliversioiden optimointi on yleisesti ottaen vaikeampaa kuin työpöytäversioiden, mutta niissäkin pääsin ensimmäistä kertaa vihreille arvoille. Vihdoin pystyin yksinäni samaan (usein jopa parempaan) kuin isot mainostoimistot.

Teknistä ja strategista optimointia

Mm. tämän saavutuksen innoittamana päätin tehdä opinnäytetyöni nettisivujen optimoinnista. Tutkin, kuinka suuria hyötyjä pienyritys voi sivujensa optimoinnista odottaa. Suorituskyvyn optimointi on melko teknistä ja suoraviivaista hommaa, mutta hakukone- ja erityisesti konversio-optimointi, on strategisempaa. SEO:n teoriakin on oikeastaan aika teknistä, mutta avainsanojen oikeaoppisessa käytössä tarvitaan strategiaa sekä hieman luovuutta.

Nämä ominaisuudet vain korostuvat konversio-optimoinnissa, kun tavoitteeksi nousee käyttäjän konvertoiminen asiakkaaksi. Optimaaliset keinot tähän riippuu tietysti aina osittain kohderyhmästä, joten on myös tärkeää, että nettisivujen tekijä ymmärtää asiakkaansa yritystoimintaa. CRO:ssa apuna voidaan käyttää sivustodataa, jos sitä on tarpeeksi. (Pienestä datamäärästä voi helposti tehdä vääriä tulkintoja!) Tällöin korostuu jälleen nettisivujen tekijän analyyttisyys ja looginen päättelykyky.

Ei unohdeta ulkoista tyylikkyyttä

Ulkoasu ei missään nimessä ole nettisivujen osa-alueista vähäisin, ja siksi tuntuu jopa vähän väärältä jättää siitä puhuminen viimeiseksi. Toisaalta se kuvastaa melko hyvin juuri minua nettisivujen tekijänä. Näitäkin sivuja tehdessäni keskityin ensin luomaan optimaaliset rakenteet, ja vasta sitten panostin ulkoasun suunnitteluun. Sivujen ensimmäiset julkaistutkin versiot näyttivät kiltisti sanottuna mielenkiintoisilta.

Lopulta olen kuitenkin hionut sivujeni ulkoasua yhtä huolellisesti kuin niiden optimointiakin. En ole graafisen suunnittelun ammattilainen, mutta ymmärrän, mitkä tekijät vaikuttavat sivuston (tai esim. mainoksen) tyylikkyyteen. Olen myös oppinut, että jokaisen sivuston tulee olla jollain tavalla uniikki, eikä samat ratkaisut sovi kaikkiin sivustoihin. Esim. käytössä olevat kuvat ja niiden laatu vaikuttaa todella paljon siihen miltä lopputulos näyttää. Omien kuvien käyttö on aina parempi vaihtoehto kuin valmiskuvien. Jos kuvia ei ole, täytyy käyttää hieman enemmän luovuutta, miten kaiken tilan saa käytettyä kiinnostavasti.

Olen myös viime vuosina huomannut kiinnittäväni yhä enemmän huomiota erilaisiin mainoksiin ja tuotepakkauksiin. Kuinka kuvat ja tekstit sijoitellaan, mitä väriyhdistelmiä tai liukuvärejä käytetään, minkälaisia ovat yksityiskohdat jne. Olen saanut myös olla mukana bussimainoksen suunnittelussa, mitä pidän oikein opettavaisena kokemuksena. Nettisivujen suunnittelu toki on hieman erilaista. Sivustot ovat isompia kokonaisuuksia ja niihin kuuluu väistämättä ns. tylsiäkin osioita. On tärkeää, että perustyyli pysyy yhdenmukaisena läpi sivuston. Tämän olen oikeastaan oppinut kantapään kautta.

Suunnittelutaitojen lisäksi nettisivujen tekijälle on tärkeää osata toteuttaa kaikki asiakkaan toiveet. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla jo valmis yksityiskohtainen suunnitelma, jonka haluaa toteutettavan. Toiveina voi olla myös esim. erilaisia animaatioita. Sivueditoreilla yksinkertaisten animaatioiden tekeminen on usein helppoa, mutta niiden rajat voivat tulla nopeasti vastaan. Itse olen etusivullani joutunut käyttämään useammassakin kohdassa omaa CSS- ja JavaScript-koodia päästäkseni haluamaani lopputulokseen.

Yleensäkin sivueditorit ovat ulkoasun suunnittelussa ja yksityiskohtien hiomisessa hieman rajallisia. Jotta nämä rajat voitaisiin kiertää, tarvitsee nettisivujen tekijä aiheesta syvällistä osaamista.

Yhteenveto