Miten hakukoneoptimointia tehdään ennakoivasti?

Ei ole yhdentekevää, miten hakukoneoptimointia tehdään ja miten näkyvyys saavutetaan. Se mikä toimii tänään ei välttämättä toimi huomenna. Elokuussa 2022 Google ilmoitti julkaisevansa jälleen päivityksen, joka saa/sai monen sisällöntuottajan turhautumaan, ja sivujen sijoitukset laskemaan.

”Helpful Content Update” – Mistä siis on kyse?

Googlen ”Helpful Content” -päivitys on nimensä mukaisesti tarkoitettu korostamaan hyödyllisen sisällön tärkeyttä. Sillä yksinkertaisesti pyritään ohjaamaan sisällöntuottajia ja hakukoneoptimoijia tekemään sivustoille sellaista sisältöä, joista tavalliset Googlen (ihmis)käyttäjät oikeasti hyötyvät.

Mietit ehkä, mikä sitten on sellaista sisältöä, josta ihmiset eivät hyödy. Käytännössä kaikki, tai ainakin monet ”hakukone ensin” -mentaliteetilla tehdyt sivut ovat tällaista sisältöä. Jos sivu luodaan lähtökohtaisesti vain hankkimaan näkyvyyttä, eikä esimerkiksi aidosti kiinnostamaan ihmiskäyttäjää, se ei ole käyttäjien mieleen, eikä siksi Googlenkaan. Kuitenkin Googlen algoritmit voidaan ”huijata” pitämään sivusta ja sijoittamaan se korkealle.

Taustaa

Tämä on ollut Googlelle ongelma aina. Esimerkiksi vuosia sitten tehokasta hakukoneoptimointia oli käytännössä täyttää sivu jollakin tietyllä avainsanalla. Tällaista tekstiä voitiin myös esimerkiksi piilottaa kuvien taakse tai tehdä siitä taustan väristä tai läpinäkyvää. Nykyään tällaisesta toiminnasta Google jopa rankaisee, ja kyseinen sivu voi kadota Googlen tuloksista kokonaan.

Modernit tavat huijata hakukoneiden algoritmeja ovat hieman hienostuneempia. Tekoälyn tuottama sisältö on esimerkiksi yleistynyt viime vuosina valtavasti. Tällaisella tekniikalla lähinnä toistetaan sitä, mitä muut ovat jo sanoneet, eikä se siten tuota juurikaan lisäarvoa ihmiskäyttäjille.

Geneeristä tekstiä voi toki tuottaa myös ihminen. On yleistä pyrkiä tuottamaan paljon sisältöä monista eri aiheista siinä toivossa, että edes joku niistä kerää näkyvyyttä. On melko selvää, ettei asiantuntemusta voi aina löytyä joka aiheesta, jolloin tekstisisällön laatu jää heikoksi. Monesti se kuitenkin onnistutaan paketoimaan osuvalla klikkiotsikolla, mikä vain pahentaa ongelmaa.

Googlella on hyvä syy olla paljastamatta kaikkia hakusijoituksiinsa vaikuttavia tekijöitä. Jos ne olisivat yleistä tietoa, algoritmit olisivat kaikkien manipuloitavissa. Tämä taas johtaisi nopeasti siihen, että yhä suurempi osa korkealle sijoitetuista sivuista ei olisi aidosti hyödyllistä sisältöä. Pahimmillaan tällainen ilmiö voisi ajaa ihmisiä käyttämään muita hakukoneita.

Suurin päivitys yli 10 vuoteen?

Näitä hienostuneempia algoritmien ”huijaustapoja” uuden päivityksen on siis tarkoitus taklata. Onnistuessaan se vähentäisi turhan sisällön määrää ja pakottaisi sisällöntuottajat panostamaan teksteihinsä enemmän. Google jopa suoraan neuvoo poistamaan huonolaatuista sisältöä. Eli jos käyttäjä heittää hakusanalla tikkaa, hän osuu todennäköisemmin hyödylliseen sisältöön. Päivitystä voitaisiinkin kutsua myös ”vähemmän on enemmän” -päivitykseksi.

Jotkut ovat kuvailleet tätä päivitystä suurimmaksi sitten vuoden 2011 ”Panda”-päivityksen, jolla oli sama tavoite. Tuolloin määritetyt korkealaatuisen sisällön kriteerit pätee edelleen yli 11 vuoden jälkeen. Voidaan siis huomata selkeä suunta, mitä kohti Google haluaa algoritmejaan kehittää.

Mitä on ennakoiva ja kestävä hakukoneoptimointi?

Nyt päästäänkin vihdoin artikkelin pääaiheeseen, eli miten hakukoneoptimointia tehdään ennakoivasti. Saatoit jo tosin päätellä sen aikaisemmista kappaleista, mutta koitetaan päästä vielä syvemmälle.

Jos kysymykseen täytyisi vastata kahdella sanalla, olisi se siis: ”laadukas sisältö”. Kun varmistat, että sisältösi mm. vastaa käyttäjien kysymyksiin, väitteet ovat perusteltuja ja teksti on kieliopillisesti hyvää, seisot melko vahvalla peruskalliolla.

Kun sisältöjä kirjoitetaan ensisijaisesti ihmiskäyttäjiä varten, on vaikea mennä vikaan. Tällöin ei ole juurikaan merkitystä, ylittääkö teksti jonkun tietyn sanamäärän tai toistuuko avainsana tietyin välein. Toki esim. asiantuntevuus ja yksityiskohtainen kuvailu tuppaavat tarkoittamaan pidempiä tekstejä. Avainsanaakin kannattaa toistaa aina kun se on luonnollista.

Toisaalta täytyy myös muistaa, että Google-haun älykkyyttä usein aliarvioidaan, mikä näyttäytyy ns. luonnottomina hakusanoina. Esimerkiksi ”nettisivut hinta” on suositumpi haku kuin ”nettisivujen hinta”. Tästä syystä esimerkiksi otsikoissa voi joissakin tapauksissa olla kannattavaa käyttää ns. luonnotonta kieltä.

Sen sijaan, että Google ymmärtäisi vain luolamieskieltä, se itse asiassa ymmärtää antaa vastauksia tavallisiin puhekielen kysymyksiinkin. Jos kirjoitat hakukenttään vaikkapa ”koska aurinko laskee”, saatat nähdä vastauksen jo ennen kuin ehdit edes varsinaisesti suorittaa hakua. Uskon luonnollisempien hakujen yleistyvän tulevaisuudessa, ja siksi päätin itse optimoida mieluummin avainsanan ”nettisivujen hinta” kuin ”nettisivut hinta”.

Ensimmäisellä on myös helpompi saavuttaa korkeita hakusijoituksia, koska se on avainsanana vähemmän kilpailtu. Koska Google ymmärtää myös esim. synonyymejä ja saman sanan eri taivutusmuotoja, se näyttää tuloksia myös ristiin, eli otsikolla ”nettisivujen hinta” saa näkyvyyttä myös hakusanalla ”nettisivut hinta”, ja toisinpäin (sekä myös ”verkkosivujen hinta”, ”kotisivut hinta” yms.).

Voiko uusia SEO-sääntöjä kiertää?

Voidaan toisaalta myös kyseenalaistaa, onnistuuko Google uudella päivityksellä tavoitteessaan kitkeä hyödytöntä sisältöä. Jos tällaista sisältöä on haluttu vähentää jo keväästä 2011 asti, miksi sitä edelleen esiintyy merkittäviä määriä? Niin kauan kuin on monimutkaisia ja moniulotteisia sääntöjä, on myös porsaanreikiä. Hakukoneet tuskin koskaan yltävät täydellisyyteen (mitä se ikinä olisikaan).

Silti uskon, että algoritmien manipulointi ja porsaanreikien hyödyntäminen tulee ajan kanssa tippumaan, koska näin on käynyt muillakin aloilla. Esimerkiksi vedonlyönnissä oli vielä 90-luvullakin helppoa päästä odotusarvoissa plussalle yhdistelemällä toisistaan riippuvia tapahtumia samalle vedolle. Nykyään ollaan opittu, ettei kerrointa voi nostattaa sijoittamalla vaikkapa samanaikaisesti sekä pikajuoksijan henkilökohtaiseen että hänen viestijoukkueensa menestykseen.

Myös kaikenlainen huijaaminen ja väärentäminen käy yhä vaikeammaksi. Erityisesti rahan väärentäminen menestyksekkäästi on nykyään jo lähes mahdotonta. Samoin henkilökorttien tai passien väärentäminen, tai ylipäätään toisena henkilönä esiintyminen on vaikeampaa nykypäivänä.

Googlekin voi tehdä virhearvioita

En halua antaa sellaista kuvaa, että Google olisi jokin täydellinen auktoriteetti, joka vain pistää huijareita ojennukseen. On täysin mahdollista (eikä ennenkuulumatonta), että laadukkaan sisällön määrittämiseen käytetään hieman kyseenalaisiakin keinoja. Esimerkiksi YouTuben kohdalla on avoimesti kerrottu, että poliittisen sisällön suhteen algoritmit suosivat jo valmiiksi isoja medioita, koska näillä on enemmän ”auktoriteettia” kuin vaikkapa itsenäisillä sisällöntuottajilla.

Tämä on myös ristiriidassa Googlen omien ohjeiden kanssa. Aikaisemmin linkkaamallani sivulla korkealaatuisen sisällön kriteereistä peräänkuulutetaan objektiivisuutta: ”Does the article describe both sides of a story?”. Nyt jos laatua on kuitenkin määrittämässä se, kuka sanoo, eikä mitä sanotaan: ”Is the site a recognized authority on its topic?”, ollaan objektiivisuutta heittämässä ainakin osittain roskiin.

Samaan aikaan uudessa ”vähemmän on enemmän ” -päivityksessä kerrotaan, että sivut, joiden sisältö on laadukasta, voivat silti menettää sijoituksia, jos sivuston muilla sivuilla esiintyy liikaa huonolaatuista sisältöä. Tällä keinolla Google siis yrittää painostaa sivustojen omistajia poistamaan hyödytöntä sisältöä.

Kysymys tietenkin kuuluu, mikä sitten on huonolaatuista ja mikä ei. Esimerkiksi jos pieni ja alalla tuntematon sivusto julkaisee laadukasta sisältöä, mutta joka ei kuitenkaan saa vaikkapa klikkauksia riittävästi, lasketaanko se huonolaatuiseksi, ja voiko se koskaan nousta isojen joukkoon? Tämä on huolestuttava ajatus, mutta toisaalta pelkkää spekulointia, joten sille ei kannata antaa liikaa painoarvoa.

Tavallisesti moni yritystoiminta ei myöskään ole yhtä arkaluontoista kuin vaikkapa poliittiset aiheet, joten voisi kuvitella, että Googlella ei ole motiiveja tai ulkopuolelta tulevia paineita puuttua niihin vaikuttaviin algoritmeihin samalla tavalla.

Yhteenveto

Vaikka kysymysmerkkejä on, päällisin puolin Helpful Content -päivitys vaikuttaa kuitenkin ihan oikeudenmukaiselta. Vaikka se ei vielä poistaisikaan kaikkea kyseenalaista hakukonemanipulointia, on oletettavissa, että jossain vaiheessa julkaistaan taas uusi päivitys samoilla tavoitteilla.

Tästä syystä hakukoneoptimoinnissa kannattaa olla jo kaukaa viisas. Älä optimoi vain nykyhetken kriteereillä, vaan koita ennakoida tulevaa. Google on tehnyt melko selväksi, mihin suuntaan se haluaa hakukonettaan ja sen algoritmeja kehittää.

Kaikki sisältö tulisi kirjoittaa ensisijaisesti ihmisille, samaan tapaan kuin kirjoittaisit vaikkapa mielenkiintoista puhetta. Näin vältyt toistolta, mitä usein syntyy kun tekstiä kirjoitetaan hakukoneita varten. Kun käsissäsi on kiinnostavaa, asiantuntevaa ja ennen kaikkea käyttäjälle hyödyllistä sisältöä, voit tehdä pintaviimeistelyt avainsanojen käytön suhteen. Näin sinulla on parhaat mahdollisuudet nauttia hakukonenäkyvyydestä mahdollisimman pitkään.

Helpful Content -päivitys alkaa ensin vaikuttaa englanninkielisiin sivustoihin, jonka jälkeen sen on vähitellen tarkoitus laajentua muunkielisiin sivustoihin.